Tie hyvinvointiin - kehon viisaus ja hermoston säätely

28.7.2025

(2min)

Länsimaisessa lääketieteessä hyvinvointia on pitkään tarkasteltu biologisesta ja kognitiivisesta näkökulmasta – usein medikalisoiden ilmiöitä ja esimerkiksi lääkehoitoa lisäämällä, vaikka ratkaisu saattaisikin olla jossain muualla. (Heikkilä 2025) Viime vuosina ymmärrys on kuitenkin laajentunut: mukaan on noussut kehollisuus ja henkisyys osana ihmisen kokonaisvaltaista hyvinvointia. Keho ei ole vain ruumis, vaan näyttämö tunteille, kokemuksille ja hermoston reaktioille – ja juuri me itse olemme sen tärkeimmät tulkitsijat. Tarvitsemme myös usein toisia voidaksemme hyvin ja joskus toki myös lääketiedettä.

Hermoston rooli toimintamme ohjaajana

Kehomme kantaa mukanaan kokemuksia, jotka ohjaavat toimintaamme usein tiedostamattomasti. Autonominen hermosto – sympaattinen ja parasympaattinen osa – säätelee vireystilaamme ja vaikuttaa suoraan tunteisiimme, ajatteluumme ja käyttäytymiseemme (Tanska 2024). Hermoston tila määrittää, olemmeko valmiita kohtaamaan maailman vai pakenemmeko esimerkiksi historiaan.

Trauma ja hermoston kuormitus
Jokainen meistä kokee elämänsä aikana jonkinasteisen trauman. Kokemukset kuten esimerkiksi lapsuuden trauma, tai myös aikuisiällä koettu jatkuva stressi tai turvattomuus voivat jäädä kroonisesti hermoston toimintaan – voimme jäädä johonkin olotilaan tai toimintatapaan "jumiin". Trauma ei ole vain tapahtuma, vaan siihen liittyvä hermoston ylikuormitustila, jonka kehollinen uudelleenkokeminen voi estää yhteyden itseen ja nykyhetkeen. Trauma saattaa näkyä joko ylivireytenä (esim. ahdistuksena, ylireagointina, jatkuvana reaktiivisuutena) tai alivireytenä (lamaantumisena, vetäytymisenä). Hermosto pyrkii aina tasapainoon, suojelemaan meitä, mutta se ei aina erota sitä mikä olisi parasta hyvinvoinnillemme ja näin ollen saatamme päätyä tekemään huonoja valintoja (negatiiviset selviytymismekanismit eli coping: Budimir, Probst, & Pieh 2021, 17; Algorani & Gupta 2023)

"Tunteiden säätelyn toteuttamiseen tarvitaan autonomisen hermoston säätelyä."

(Risto 2023, 123, viit. Tanska 2024)

Ajatusvinoumat ja puolustuskeinot
Hermoston tila vaikuttaa siihen, miten tulkitsemme itseämme ja maailmaa. Esimerkiksi ajatusvinoumat kuten mustavalkoinen ajattelu, katastrofiajattelu tai henkinen lukkiutuminen voivat olla hermoston selviytymiskeinoja (Digimieli 2025). Samoin psyykkiset puolustusmekanismit, kuten torjunta, projektio tai vähättely, voivat aktivoitua automaattisesti silloin, kun hermosto kokee uhkaa. Hermostolla on taipumus hakeutua kohti tuttua ja ennakoitavaa, vaikka kyse olisi addiktiosta, jatkuvasta stressistä, ylikuormituksesta tai muusta käyttäytymisestä, joka on haitallista itselle tai toisille. Medikalisaation myötä niin sanottu poikkeava käyttäytyminen on usein leimattu ongelmaksi, mikä on saattanut lisätä siihen liittyvää stigmaa – eli tarpeetonta pelkoa ja häpeää toipumisen näkökulmasta.

Kohti tasapainoa: kehotietoisuus ja ratkaisukeskeisyys
Hermoston vireystilan säätely – oli kyseessä ylivireys, alivireys tai niiden yhdistelmä – on avain parempaan läsnäoloon ja hyvinvointiin. Kun opimme tunnistamaan ja säätelemään hermoston tilaa, voimme rakentaa yhteyttä itseemme ja nykyhetkeen, myös ennaltaehkäisevästi. Ratkaisukeskeiset ja keholliset menetelmät auttavat meitä tekemään tiedostamatonta ulottuvuuttamme näkyväksi ja ohjaamaan itsemyötätuntoisesti omaa toimintaa kohti kokonaisvaltaisempaa hyvinvointia. Samalla opimme rakentamaan myös ratkaisukeskeisempää kulttuuria.

Kehon ja mielen yhteyden palauttaminen
Toipuminen ei aina tarkoita oireiden poistamista, vaan yhteyden palauttamista itseemme. Hermoston kautta kulkee tie lempeään ymmärrykseen, jossa keho ja mieli eivät ole erillisiä. Kun opimme kuuntelemaan kehon viestejä, voimme rakentaa uudenlaista turvallisuutta – ei vain hermostoon, vaan koko elämään.

Anniina Rönkä

Ratkaisukeskeinen valmentaja

Integratiivisen taideterapian ohjaaja

Tuleva restoratiivisen yin-joogan ohjaaja

Työyhteisöpedagogi YAMK

Tanssinopettaja (luokanopettaja AMK)

Lähteet:

Budimir, S., Probst, T., & Pieh, C. (2021). Coping strategies and mental health during COVID-19 lockdown. Journal of Mental Health, 30(2), 156–163. Viitattu 28.7.2025. https://doi.org/10.1080/09638237.2021.1875412

Digimieli 2025. Ajatusvinoumat. Helsingin kaupunki. Viitattu 28.7.2025. https://digimieli.hel.fi/ajatusvinoumat/

Disso Ry 2019. Kompleksinen PTSD ja dissosiaatio – FT Arielle Schwartz. Kirjoituksia ammattilaisilta. Viitattu 28.7.2025. https://www.disso.fi/tietoa-traumasta-ja-dissosiaatiosta/kirjoituksia-ammattilaisilta/kompleksinen-ptsd-ja-dissosiaatio-arielle-schwartz/

Tanska, Joonas (2024). Lapsuuden trauman vaikutukset autonomiseen hermostoon. Viitattu 28.7.2025.

https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202404257761

Risto, T. 2023. Ihmisen Fysiologiaa -perusteista pidemmälle. Lahti: Vk-kustannus Oy.