LUOVAAN TILAAN

2.3.2024

(2min)

Tässä artikkelissa pohdin luovuutta erilaisista näkökulmista. Tarvitsemme uudenlaista kykyä omaksua, ymmärtää sekä luoda tietoa. Luovuutta tarvitaan koko yhteiskunnan läpäisevästi ja sitä voidaan vahvistaa yhteisöllisellä toiminnalla. (Hakkarainen 2017, Aalto-yliopisto 2023)

Luovuus on mielentilaa

Luovuusprofessori Kari Uusikylän (2012) mukaan luovuus tukahtuu arvioinnin, tulosvastuun, paineen ja palkitsemissysteemien ilmapiirissä. Hänen mukaansa luovuus pysyy elossa, kun annetaan ihmisten kehittää kykyjään ja nauttia esimerkiksi työrauhasta. (Uusikylä 2012) 

Luovuuteen tarvitaan pysähtymistä, rohkeutta, ennakkoluulottomuutta, kyseenalaistamista ja kykyä nähdä asiat monista eri näkökulmista. Intuition tutkija, Asta Raami (2023; 2015) kuvaa intuitiota kykynä tehdä tarkkoja havaintoja ja viittaa esimerkiksi Leonardo Da Vinciin, jonka tieto ei perustunut kirjaviisauteen, vaan että Da Vinci ymmärsi taiteen olevan tiedettä. Hän mainitsee liminaalitilat, kuten transsitilat, suihkussa ja kylvyssä olemisen, unen ja valveen rajamailla olevat tilat, eli erilaiset mielen rajatilat, jotka auttavat intuition löytämisessä ja luovan ajattelun syntymisessä. Luovuuden ei tulisi olla rankkaa, jos tietää että prosessi on kaaos ja siitä syntyy jotain hyvää eli esimerkiksi ennenäkemättömiä ideoita. (Raami 2023; 2015) 

Resilienssi siltana luovuuteen

Jatkuva muutos haastaa tarkkaavaisuuttamme sekä hyvinvointiamme ja yksilön itsesäätely tapahtuu suhteessa toisiin. Psykologisen turvallisuuden on tutkittu edistävän luovaa tuloksellista toimintaa sekä uudistumista. (Salmivaara ym. 2020, Toivanen ym. 2021, THL 2024) Vagushermo ja vagaalinen säätely ovat ihmisen aivojen toimintaan vaikuttava kehon systeemi, joka ihmisen kokiessa turvallisuuden tai hyvän olon tunnetta, auttaa aivojen eri osia kytkeytymään yhteen ja havaitsemaan paremmin myös intuitiivista tietoa. (Rauhala 2023, Aivoliitto 2022) 

Vagaalinen säätely vaikuttaa mielialoihimme sekä tunne-elämäämme ja sitä myöden henkiseen tasapainoomme ja käyttäytymiseemme. Vagaalinen tasapaino on helpompaa säilyttää tasaisessa elämässä, jossa kuormituksen ja virikkeiden määrä on sopivassa suhteessa. Järjestelmän pitää myös pystyä reagoimaan nopeasti, mikäli jotain yllättävää tapahtuu. Eri ihmisillä on erilainen kyky säädellä omaa järjestelmäänsä ja jatkuva stressi vaikuttaa järjestelmän ylläpitoon. Itsesäätelyä ja myös yhteisön resilienssiä voi kuitenkin harjoitella osana arkea käyttäytymisen ja luovuuden oikeinkohdistamiseksi. (Vuorinen 2017, Helsingin Yliopisto 2022, Aivoliitto 2022, Mieli 2024)

Luovaa kulttuuria luovilla menetelmillä

Todellisuus on tunnetusti paljon monimutkaisempi, kuin osaamme koskaan järjellä selittää. Pystymme yhdistämään tietoa luovasti ja intuitiivisesti nopeammin kuin yhtäkään tutkimusta. Tämä onkin usein lähtökohtana myös monelle tutkimukselle ja uusien ideoiden syntymiselle. (Raami 2023) Tietoa on pystyttävä hyödyntämään ja luovuuden synnyttämiseen sekä  luovuutta edistävän kulttuurin rakentamiseen tarvitaan usein työkaluja. (Pohjalainen 2012) 

Taide yhdistetään usein luovuuteen ja taidelähtöiset menetelmät toimivat tutkimista, oppimista ja hyvinvointia edistävinä menetelminä. Puhutaan myös kulttuurihyvinvoinnista. Luovuus on siis osaamista ja myös työelämätaito, jonka käyttöä yhteisöjen arjessa pitäisi pystyä myös hyödyntämään. Luovan kulttuurin rakenteita kannattaa kehittää aina yhteisökohtaisesti. (esim. Väänänen ym. 2011, Känkänen 2013, Malte-Colliard & Lampo 2013, Heikkilä ym. 2017, Benmergui ym. 2019, Addams & Owens 2021, Saarinen 2023, Taikusydän 2024, Strömberg 2024)

Luovaa osaamista tarvitaan

Luovuudesta puhutaan väistämättä suhteessa aikamme maailmanlaajuisiin haasteisiin. Sitran selvityksessä (Hämäläinen 2009) on pohjustettu jo tovi sitten hyvinvoinnin kehitystä siten, että olemme siirtyneet Maslowin (1943) perustarvehierarkian korkeampien tarpeiden tyydyttämiseen, kuten yhteisöllisyys ja lähimmäisen rakkaus, itsekunnioitus ja muiden arvostus sekä itsensä toteuttaminen. Näiden toteutumiseen tarvitaan kiireetöntä aikaa ja yhdessäoloa, jota on nykyään entistä vähemmän itsekeskeisemmäksi muuttuneessa kulttuurissamme. (Hämäläinen 2009).

Hämäläinen (2009; Frankl 1978) nostaa esiin länsimaiden "massiivisen merkityksettömyyden ongelman", joka tiivistettynä on sitä, että ihminen voi kärsiä elämänsä merkityksettömyydestä, vaikka hänen kohdallaan toteutuisivatkin kaikki perustavanlaatuiset tarpeet. (Maslow 1943)  Hyvinvointia edistäviin asioihin ei jää aikaa tai psyykkistä energiaa. Henkilökohtaiset tavoitteemme pitäisi suunnata "perheen, yhteisön, ihmiskunnan, planeetan tai maailmankaikkeuden hyvinvointiin" (Hämäläinen 2009; Csikszentmihalyi 2006, 282).

Tarvitsemme aikaa ja tilaa vapaalle olemiselle, ajattelulle sekä tulevaisuuden kannalta merkityksellisten ratkaisujen etsimiselle ja löytämiselle yhdessä.

Yhteisöpedagogi, Anniina Rönkä

Mahdollistan yhteisöllisiä hetkiä, turvallisempaa kulttuuria, luovia voimauttavia prosesseja ja taidekokemuksia erilaisissa ympäristöissä.

Anniina Rönkä Art & Design

LÄHTEET

Addams, Jeff & Owens, Allan 2021. Beyond Text: Learning through arts-based research. Intellect Books.

Aivoliitto 2024. Vagushermot – isossa roolissa stressinhallinnassa. Viitattu 2.3.2024.

https://www.aivoliitto.fi/aivoterveys/mieli/vagushermot-isossa-roolissa-stressinhallinnassa#f64bf30e

Aalto-Yliopisto 2024. Radikaali luovuus. Viitattu 1.3.2024.

https://www.aalto.fi/fi/radikaali-luovuus

Benmergui, R & Owens, A. & Pässilä, A. 2019. Beyond text. E-kirja. Erasmus + EU: Beyond Text Partnership. Viitattu 2.3.2024. https://www.researchgate.net/publication/337604347_Beyond_Text_ebook

Csikszentmihalyi, Michaly (2006), Kehittyvä minuus – visioita kolmannelle vuosituhannelle, Rasalas Kustannus, Helsinki.

ELY Keskus 2024. Jatkuva oppiminen. Viitattu 2.3.2024. https://www.ely-keskus.fi/jatkuva-oppiminen

Frankl, Viktor E. (1978), Elämän tarkoitusta etsimässä, Otava, Helsinki.

Hakkarainen, K. (2017). Kollektiivinen luovuus, yhteisöllinen oppiminen ja itsensä ylittäminen. Aikuiskasvatus, 37(1), 47–56. Viitattu 1.3.2024. https://doi.org/10.33336/aik.88397

Heikkilä, A., Lehtola, M., & Saarikoski, S. (2017). Hyvinvointi ja luovuus: SeAMK Sosiaali-ja terveysala tutkii ja kehittää 2. Viitattu 2.3.2024.  https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-7109-75-5

Helsingin Yliopisto 2022. Mitä on resilienssi työyhteisössä? HY+, Helsingin Yliopisto. Viitattu 2.3.2024.

https://hyplus.helsinki.fi/mita-on-resilienssi-tyoyhteisossa/

Hämäläinen, Timo 2009. Yhteiskunnallinen murros ja henkinen hyvinvointi. Sitra. Viitattu 2.3.2024.

https://www.sitra.fi/julkaisut/yhteiskunnallinen-murros-ja-henkinen-hyvinvointi/

Känkänen, P. 2013. Taidelähtöiset menetelmät lastensuojelussa: kohti tilaa ja kokemuksia. [Verkkojulkaisu]. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Väitösk. Viitattu 2.3.2024. https://www.valtionkoulukodit.fi/images/pdf/URN_ISBN_978-952-245-911-4_kankanen.pdf

Malte-Colliard, K. & Lampo, M. (toim.) 2013. Voimaa taiteesta: Malleja taiteen soveltamiseen hyvinvointialalla. Tampere: Tampereen yliopisto, Tutkivan teatterityön keskus. Viitattu 1.3.2024. Saatavana: https://www.voimaataiteesta.fi/uploads/pdf/Voimaa_taiteesta.pdf

Maslow, Abraham H.: A Theory of Human Motivation. Psychological Review, 1943, nro 50(4), s. 370–396. 

Mieli 2024. Resilienssi auttaa selviytymään. Viitattu 1.3.2024.

https://mieli.fi/vahvista-mielenterveyttasi/mita-mielenterveys-on/resilienssi-auttaa-selviytymaan/

Pohjalainen, M. 2012. Hiljaisen tiedon käsite ja hiljaisen tiedon tutkimus: katsaus viimeaikaiseen kehitykseen. Informaatiotutkimus, 31(3). Viitattu 2.3.2024.  https://journal.fi/inf/article/view/7079 

Raami, Asta 2015. Intuition unleashed: on the application and development of intuition in the creative process. Väitöskirja. Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu. Viitattu 2.3.2024.

https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-60-6108-5

Raami, Asta 2024. Intuitio ja luovuus. Ilona Rauhala Podcast. Viitattu 2.3.2024. 

https://www.youtube.com/watch?v=po9UMCK7ffQ

Rauhala, Ilona 2024. Intuitio ja luovuus. Ilona Rauhala Podcast. Viitattu 2.3.2024

https://www.youtube.com/watch?v=po9UMCK7ffQ

Saarinen, Saara 2023. Lisää luovuutta työpaikoille. Sitra. Viitattu 2.3.2024. 

https://www.sitra.fi/blogit/lisaa-luovuutta-tyopaikoille/

Salmivaara, Virva, Martela, Frank ja Heikkilä, Jukka.Pekka 2020. Radikaali psykologinen turvallisuus tilapäisorganisaation luovan ja tuloksellisen toiminnan mahdollistajana. Vol 39. nri 3: Hallinnon tutkimus, Aalto Yliopisto. Viitattu 2.3.2024.

https://journal.fi/hallinnontutkimus/issue/view/6954

Sirén, Siru 2019. Jatkuvan oppimisen kulttuuri organisaatioissa. Laurea. Viitattu 1.3.2024. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019120324338

Taikusydän 2024. Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia. Turun ammattikorkeakoulu. Viitattu 1.3.2024.

https://taikusydan.turkuamk.fi/info/taiteesta-hyvinvointia/

THL 2024. Pelotta töissä – psykologinen turvallisuus työyhteisössä. Viitattu 1.3.2024

https://www.ttl.fi/oppimateriaalit/pelotta-toissa-psykologinen-turvallisuus-tyoyhteisossa

Toivanen, Minna; Känsälä, Marja; Kalliomäki-Levanto, Tiina; Kauppi, Maarit; Tuomivaara, Seppo; Yli-Kaitala, Kirsi; Suorsa, Teemu 2021. Onnekkaat sattumat ja psykologinen turvallisuus uudistumisen lähteinä työpaikoilla. Työterveyslaitos. Viitattu 2.3.2024.

https://urn.fi/URN:ISBN:9789522619518

Tynjälä, P. 1999. Oppiminen tiedon rakentamisena. Konstruktivistisen oppimiskäsityksen perusteita. Tampere: Tammer-paino. 

Uusikylä, Kari 2012. Luovuus kuuluu kaikille. PS kustannus.

Vuorinen, Kaisa 2017. Luonteenvahvuudet: Itsesäätelykyky. Terveyskirjasto, Duodecim. Viitattu 1.3.2024 https://www.terveyskirjasto.fi/lnv00003

Väänänen, I., Rönkä, A. L., Kuhanen, I., Liski, M., Niemeläinen, S., & Rantala, P. (2011). Taide käy työssä: taidelähtöisiä menetelmiä työyhteisöissä. Viitattu 1.3.2024 https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-827-115-7

Strömberg, Jari 2024. Kulttuuriala halutaan osaksi huoltovarmuutta. Uutiset, YLE. Viitattu 2.3.2024.

https://yle.fi/a/74-20008814/64-3-212799