Empatiaa yhteisöihin


14.3.2024

(3 min) 

ChatGPT vastaa, että empatia on kykyä ymmärtää, tunnistaa ja tulkita toisen tunteita, ajatuksia sekä kokemuksia ja reagoida niihin myötätunnolla. Empatia on sosiaalinen taito, jonka avulla voidaan muodostaa ja ylläpitää terveitä ihmissuhteita, edistää auttamishalua sekä myötätuntoa, vähentää ennakkoluuloja sekä konflikteja. ChatGPT vastaa myös empatian olevan keskeinen osa ammatillista tai terapeuttista vuorovaikutusta, kuten terapiaa, opetusta tai johtamista. ChatGPT ei tunnistanut tuoreimpia tutkimuksia empatiasta, joten päätin sukeltaa hieman syvemmälle ja tarkastella aihetta luovan uteliaasti.

Empatia työelämässä

"…organisaatio on kannattavampi ja muutoskykyisempi, kun sen työntekijät kokevat enemmän empatiaa." (Paakkanen 2022)

Empatiakyky liittyy sosiaaliseen älykkyyteen sekä hyviin tunne- ja vuorovaikutustaitoihin. Empatia on Paakkasen (2022) mukaan nykypäivänä elintärkeä työelämätaito, jonka tarve korostuu tekoälyn muuttaessa työtämme. Hänen mukaansa kiristyvässä kilpailussa selviävät ne, jotka ymmärtävät empatian voiman. Ihminen on ainakin vielä toistaiseksi taitavampi luovuutta vaativissa ja yhteenkuuluvuutta synnyttävissä tehtävissä, kuin tekoäly. Empatiakyky edistää yhteisöjen muutoskyvykkyyttä, työn tuottavuutta, auttaa aidon dialogin, rakentavan vuorovaikutuskulttuurin ja sitä kautta myös innovaatioiden syntymisessä. Empatiakyky ennustaa siis tiimissä parempaa yhteistyötä, yhteistä ymmärrystä sekä ongelmanratkaisukykyä enemmän kuin pelkkä huippuyksilön älykkyysosamäärä tai superlahjakkuus. (Paakkanen 2022)

Empatian puuttuminen on valtava inhimillinen sekä taloudellinen painolasti

Empatian puute, huono vuorovaikutus ja epäystävällisyys eli lannistava ilmapiiri työpaikalla vaikuttavat negatiivisesti työn tekemiseen. Empatian puute edistää stressiä, sairauspoissaoloja, yksinäisyyden kokemuksia, uupumista ja myös henkilöstön vaihtuvuutta. Empatia puolestaan synnyttää luottamusta, halun antaa, rakentaa voimavaroja ja sitoo yhteen. Empatiakyky edistää luovuutta ja rohkeutta sekä merkityksellisempää, terveempää ja onnellisempaa elämää. Positiivisten kokemusten vaikutukset leviävät myös työpaikalta kotielämään. (Paakkanen 2022)

Positiivinen psykologia eli vahvuuksien kautta tekeminen sekä psykologinen turvallisuus ruokkivat empatiaa, jolloin on myös helppoa antaa taitonsa yhteiseen käyttöön ja olla oma itsensä. Kun saamme yhteyden toisiin ihmisiin, luotamme toisiin ja voimme paremmin, voimme kokea itsemme rohkeammiksi ja vastaanottavaisemmiksi esimerkiksi erilaisten näkökulmien ja uusien ideoiden osalta. Itsemyötätunto auttaa säilyttämään oman arvon tuntomme ja sitä myöden myös toimintakykymme, jolloin myös esimerkiksi yrittäminen ja oppiminen helpottuvat. (Paakkanen 2022)

Empatiakulttuurilla yhteistä suuntaa

Herlin & Visapää (2011; Koski) ovat pohtineet empatiaa kielitieteiden ja kulttuurin näkökulmasta. He nostavat esiin näkökulman, jossa evoluution tutkimus on korostanut perinteisesti kilpailun ja vahvimman selviämisen periaatteita, mutta tuoreemmissa evoluution- sekä sosiaaliantropologian tutkimuksissa kuitenkin yhteistyön ja avunannon, sekä toisen ihmisen huomioimisen on todettu olevan välttämättömiä ihmisten ja muiden eläinten selviämisen kannalta. Herlin & Visapää (2011) nostavat esiin myös Tomasellon kulttuuriälykkyyden hypoteesin, jossa yhteistyö, avunanto, yhteistyön koordinointi sekä toisen ihmisen huomioiminen ovat mahdollistaneet kulttuurievoluutiota sekä tiedon kumulatiivista kertymistä ja kulttuurista oppimista. (Herlin & Visapää 2011)

Sandman (2021) on tutkinut väitöskirjassaan empatian merkitystä suunnittelussa. Hän käsittelee empatiaa myös kykynä ja nostaa esiin suunnitteluprosessista nousevien tilaratkaisujen luomisen empaattisille kohtaamisille. On selvää, että nykypäivänä näitä prosesseja voidaan tukea tilaratkaisujen osalta myös teknologialla, mutta empatia on myös yhteisen kokemuksen ja ymmärryksen tavoittelua sekä saavuttamista.

Kasvatustieteissä puhutaan myös monilajisesta empatiasta, jonka ajatuksena on eettisemmän ja kestävämmän tulevaisuuden rakentaminen. Monilajisen empatian ajatus korostaa, ettei ihminen ole luonnosta erillinen, vaan osa sitä. Monilajinen empatia tarkoittaa myös kulttuurista tarinoista välittyvää suhdetta ympäristöön ja itseemme sellaisella tavalla, jossa näiden välistä suhdetta ei määrittele kilpailu vaan arvostava vuorovaikutus. (esim. Rosenberg 2021, Vaahtera 2020, Keto & Foster & Pulkki & Salonen & Värri 2022)

Taide välittää empatiaa

"Tanssi on siis toimintaa, joka lisää ihmisten välistä vuorovaikutusta ja tiedon välittymistä." (Ikonen 2014)

Tanssitaiteessa puhutaan esimerkiksi kinesteettisestä empatiasta, joka on erinomainen keino kuuntelevan, empaattisen ja arvostavan vuoropuhelun harjoitteluun. Kehollisissa harjoitteissa toisen kuunteleminen on välttämätöntä ja sen avulla voidaan havaita toisen kokemuksia sekä myötäelää niissä. Puhutaan myös liikkeellisestä kielestä. Parviaisen (2002) mukaan toisen kokemuksia voidaan ymmärtää asettumalla toisen liikekokemuksiin, jolloin kinesteettinen empatia avaa kanavan toisen ymmärtämiseen. Toisen ihmisen kokemuksia voidaan siis hahmottaa empaattisen kokemisen myötä ja liikkeellisen kuuntelun ja havainnoinnin avulla voimme samaistua toiseen. (Ikonen 2014; Haaponiemi 2013, Parviainen 2002)

Taiteellisissa luovissa menetelmissä on paljon potentiaalia, jota voisimme hyödyntää enemmän yhteisöjen arjessa ja oppimisessa, sekä myös yhteistyön tilojen luomisessa. Taiteen avulla on mahdollista luoda tiloja, joissa voimme kohdata toisemme avoimen tutkivasti, ennakkoluulottomasti ja arvostavasti. Luomalla turvallista luovaa tilaa, kohtaamisia ja yhteisiä taidekokemuksia on mahdollista laajentaa ja luoda myös yhteistä ajattelua. 

 

Yhteisötaiteilija Anniina Rönkä

Mahdollistan yhteisöllisiä hetkiä, luovia prosesseja ja taidekokemuksia erilaisissa ympäristöissä.

Anniina Rönkä Art & Design

LÄHTEET:

Ikonen, Maija 2014. Tanssi ihmisyyden tuottajana – kinesteettinen empatia ja ihmisenä olemisen taito. Liikekieli.com. Tanssin verkkolehti. Viitattu 13.3.2024.

https://www.liikekieli.com/tanssi-ihmisyyden-tuottajana-kinesteettinen-empatia-ja-ihmisena-olemisen-taito/

Ilona Herlin & Laura Visapää 2011. Kieli ja empatia. Helsingin yliopiston suomen kielen, suomalais-ugrilaisten ja pohjoismaisten kielten ja kirjallisuuksien laitos.

Keto, S., Foster, R., Pulkki, J., Salonen, A., & Värri, V. M. (2022). Ekososiaalinen kasvatus: Viisi teesiä ratkaisuehdotuksena antroposeenin ajan haasteeseen.

https://doi.org/10.33336/aik.98366

KOSKI, SONJA 2010: Empatian biologia ja psykologia. – Luento Kieli ja empatia -kurssilla helmikuussa 2010. Helsingin yliopiston suomen kielen, suomalaisugrilaisten ja pohjoismaisten kielten ja kirjallisuuksien laitos.

Rosenberg, M. (2021). Monilajinen empatia–miten saavuttaa eettisesti ja ekologisesti kestävä tulevaisuus?. TRACE Journal for Human-Animal Studies, 7, 144-149.

https://trace.journal.fi/article/view/101642/62850

Paakkanen, Miia 2022. Empatian voima työssä. E-kirja. WSOY.

TOMASELLO, MICHAEL & MALINDA CARPENTER & JOSEP CALL & TANYA BEHNE & HENRIKE MOLLY 2005: Understanding and sharing intentions: The origins of cultural cognition. BEHAVIORAL AND BRAIN SCIENCES (2005) 28, 675–735.

Parviainen, J. (2002) Kinesteettinen empatia. Teoksessa Haaparanta, L. & Oesch, E. (toim.) Kokemus. Tampere University Press: Tampere.

Sandman, H. (2021). Empathy matters: architecture for the world's majority. Aalto University.

https://www.aalto.fi/fi/uutiset/empatialla-on-merkitysta-suunnittelussa-se-on-syvallinen-kyky-jota-meidan-on-vaalittava

Vaahtera, T. (2020). Empatian kulttuurinen politiikka. Aikuiskasvatus, 40(3), 187-190.

https://doi.org/10.33336/aik.98365